Kuvataide

1. KIIMINKIJOEN OPISTON TAIDEKOULUN KUVATAITEEN TOIMINTA-AJATUS

Kiiminkijoen opiston Taidekoulun kuvataide antaa yleisen oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta sekä opetussuunnitelmassa mainittujen suuntautumisvaihtoehtojen opetusta Haukiputaalla, Kiimingissä ja Ylikiimingissä.

Kuvataiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureja ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Kuvataiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta.

Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.

2. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET

2.1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä

Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi myös järjestää alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on lisäksi kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.

2.2. Arvot ja yleiset tavoitteet

Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas osaa rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito ja uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan.

Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa.

3. VISUAALISTEN TAITEIDEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT

Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän suuntautumisvaihtoehdot ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö. Kiiminkijoen opiston Taidekoulussa visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehdot ovat audiovisuaalinen taide (vain mahdollisesti animaatio syksystä 2006 alk.), kuvataide ja käsityö.

Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta.

Arkkitehtuurin suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan arkkitehtuuriin liittyviä ilmiöitä ympäristössä. Hän harjoittelee itsensä ilmaisemista arkkitehtuurin eri osa-alueilla, joita ovat rakennussuunnittelu, kaluste- ja sisustussuunnittelu, maisemasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu sekä tila- ja ympäristötaide. Hän ymmärtää, että arkkitehtuuri on sovellettua taidetta ja että rakentamisessa vaaditaan monialaisia tietoja ja taitoja.

Audiovisuaalisen taiteen suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään audiovisuaalisen taiteen eri osa-alueilla, joita ovat elokuva, animaatio, tietokonepelit, verkkoteokset sekä muut ääntä, musiikkia ja kuvaa yhdistävät mediat. Oppilas oppii tulkitsemaan ja arvottamaan audiovisuaalisen taiteen tuotteita mediassa sekä ymmärtämään audiovisuaalisen kulttuurin merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Käsityön suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön eri osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteidenvälisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä.

3.1. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet

Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on kehittää taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään.

Visuaaliset valmiudet

Oppilas oppii

• ajattelunvalmiuksia — maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla

• oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa
• käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan
• visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä

Ilmaisu

Oppilas oppii

• ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti
• ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja
• käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään
• soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa
• hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta
• välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä

Kulttuurisuhteen kehittyminen

Oppilas oppii

• hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään
• arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita
• tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä

Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot

• oma-aloitteisuutta
• keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta
• ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä
• työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa
• käyttämään kulttuuripalveluja

Arviointikyvyn kehittyminen

Oppilas oppii

• arvostamaan,     tulkitsemaan    ja    arvioimaan    sekä    omaa    että   muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia
• arvioimaan    visuaalisten    taiteiden     teoksia,  tuotteita,  rakennettua    ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä

3.2. Kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt

Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja oppii harjoittelemaan niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen.

Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria.

3.3. Audiovisuaalisen taiteen tavoitteet ja sisällöt

Audiovisuaalisen taiteen opetuksen tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa vaadittavia audiovisuaalisen taiteen ja mediakulttuurin ymmärtämistä. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää audiovisuaalisten kertomusten kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja sen, että ne ovat luonteeltaan multimediaalisia.

Audiovisuaalinen taide on musiikkia, ääntä, visuaalista ilmaisua, kirjallisuutta ja teatteria yhdistävä taiteenmuoto, jonka ilmaisu liikkuu ajassa joko lineaarisesti tai epälineaarisesti. Audiovisuaalinen kerronta on yksi nykytaiteen ilmaisumuoto.

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan mielikuvituksen ja oman ilmaisun kehittymistä sekä kykyä tulkita audiovisuaalista taidetta ja ymmärtää, että se välittää jonkun ihmisen tai joidenkin ihmisten käsityksiä elämän eri ilmiöistä. Opetuksessa oppilasta ohjataan toimimaan yhteistoiminnallisesti ja pitkäjänteisesti.

4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

4.1. Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista.

Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmien jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia.

4.2. Opiskeluympäristö ja opetusjärjestelyt

Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun.

Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Tilojen riittävästä puhtaudesta on huolehdittava ja käytettävien materiaalien tulee olla mahdollisimman turvallisia. Oppilaiden tulee oppia myös itse huolehtimaan käyttämistään välineistä ja niiden puhdistamisesta sekä ympäristönsä siisteydestä. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä rauhassa ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Välineiden ja materiaalien valinnassa pyritään huomioimaan ekologisuus, tuotteiden elinkaari ja käyttämään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan.

Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen.

Opetusjärjestelyissä on otettava huomioon visuaalisten taiteiden luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemusten, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa. Opintokertojen tulee olla riittävän pitkiä ensimmäisten kuuden opintokokonaisuuden aikana, ja työpajoissa opintokertojen tulee olla perusopetuksen opintokertoja pidempiä. Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti. Opetusta annetaan pääasiassa viikko-opetuksena, mutta voidaan antaa myös kurssimuotoisena opetuksena ja monimuoto-opetuksena. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa eri taiteen alojen välinen yhteistyö.

5. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS

5.1. Kuvataideopintojen rakenne

Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet.

Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeuttavat opinnot suoritetuiksi.

Kiiminkijoen opiston Taidekoulun kuvataiteen perusopetus etenee tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle. Kuvataiteen perusteet — opintokokonaisuudet 1-6 ja 7-10 on nimetty seuraavasti:

1. KUVATAIDE 7-8 v.
2. KUVATAIDE 8-9 v.
3. KUVATAIDE 8-9 v.
4. KUVATAIDE 10-11 v.
5. KUVATAIDE 11-12 v.
6. KUVATAIDE 11-12 v.
7-10. SYVENTÄVÄT eli TYÖPAJAOPINNOT 13-16 v.

Opintokokonaisuudet 1-3 (perusteet)

Yleisen oppimäärän opinnot aloitetaan 7-8 –vuotiaana. Opintokokonaisuudet 1-3 (perusteet) suoritetaan kukin yhden lukuvuoden aikana, yht. 3 lukuvuotta. Opintoihin ilmoittaudutaan joko keväällä – vanhat oppilaat tai sitten alkusyksystä. Viikoittainen opintokerta on kestoltaan 2 oppituntia. Lukuvuodessa on yhteensä 30 opintoviikkoa.

Opintokokonaisuudet 4-6 (perusteet)

Opintokokonaisuudet 4-6 (perusteet) suoritetaan kukin yhden lukuvuoden aikana, yht. 3 lukuvuotta. Viikoittainen opintokerta on 2 oppituntia. Lukuvuodessa on yhteensä 30 opintoviikkoa.

Opintokokonaisuudet 7-10 (syventävät eli työpajaopinnot)

Opintokokonaisuudet 7-10 (syventävät eli työpajaopinnot) suoritetaan kukin yhden lukuvuoden aikana, yht. 4 lukuvuotta. Viikoittainen opintokerta on 3 oppituntia. Lukuvuodessa on yhteensä 30 opintoviikkoa. Kiiminkijoen opistossa ei ole vielä aloitettu työpajaopintoja erillisinä opintoryhminä, vaan tällä hetkellä ne voi suorittaa opintokokonaisuudessa 5-6 ensin ja sen jälkeen mahdollisesti työpajassa.

5.2. Audiovisuaalisten opintojen rakenne – Vaha-animaatio 10-12 v.

Tällä hetkellä Kiiminkijoen opistossa ei ole vielä muita audiovisuaalisia opintoja kuin vaha-animaatio 10-12 v., joka aloitetaan mahdollisesti syksyllä 2006. Vaha-animaatio-opintokokonaisuus on tarkoitettu kolmena peräkkäisenä lukuvuotena suoritettavaksi. Viikoittainen opintokerta on 2 oppituntia. Lukuvuodessa on yhteensä 30 opintoviikkoa.

5.3. Opintojen laajuus

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuus koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Annettavan opetuksen määrän tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon.

6. KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

6.1. Varhaisiän kuvataiteen opinnot — valmentavat opinnot 5-6 v.

Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Tavoitteena on, että oppilaan kokemukset ja elämykset visuaalisista taiteista ovat myönteisiä. Varhaisiän opetus luo pohjaa myöhemmille visuaalisten taiteiden opinnoille. Oppilas harjoittelee ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemista visuaalisin keinoin tutustumalla visuaalisen ilmaisun perusteisiin sekä kokeilemalla erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Oppilas harjoittelee muodon antamista sekä käden ja silmän yhteistyötä. Opinnoissa on keskeistä monipuolisten havaintojen tekeminen ja niiden käyttäminen kuvallisessa työskentelyssä. Työskentely on kokonaisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistista ja elämyksellistä. Työskentelyssä on keskeistä leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja –välineistä huolehtimista.

Museo- ja näyttelykäynnit sekä tutustuminen taiteilijoiden, arkkitehtien ja käsityöläisten työskentelyyn on osa opetusta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää oman harrastuksensa merkityksen itselleen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kulttuuritaustat, ikä ja kehitysvaihe.

Oppilas harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Hän tutustuu kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin, muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään oman työskentelyn avulla. Oppilaat tutustuvat johonkin ilmiöön tai asiaan vuosittaisen teeman mukaisesti mukaillen oman kokemuksen kautta tunnustellen, havainnoiden, kuulostellen, mahdollisimman moniaistisesti. Tekemiseen liitetään leikkiä ja toimintaa. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön.

Kiiminkijoen opiston Taidekoulun kuvataiteessa järjestetään valmentavaa opetusta kuvataiteeseen 5-6–vuotiaille. Se ei kuulu kuvataiteen perusopintoihin, vaan on erillinen opintokokonaisuus.

6.2. Kuvataiteen perusteet — opintokokonaisuudet 1-6

Tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe.

Kuvataiteen perusteiden tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten elementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön.

Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä.

6.2.1. Kuvataide 7-8 v. — ensimmäinen opintokokonaisuus, 60 h

Aistimuksia. Harjoitellaan kuvataiteen perustekniikoita tutkivalla otteella. Tutustutaan vuosittaisen teeman mukaisesti kulloiseenkin aiheeseen oman kokemuksen kautta moniaistisesti: havainnoiden, katsellen, tunnustellen, liikkuen, kuunnellen, haistellen. Harjoitellaan eri tekniikoiden vaatimien värisekoitusten tekemistä. Värimaailmaan perehdytään väriympyrän ja omien värikokeilujen kautta. Tutkitaan, mitä on valo, varjot ja heijastukset. Piirretään ja maalataan asetelmia, maisemia, henkilökuvia, rakennettua ympäristöä ym. Tutustutaan ihmisen perusanatomiaan ja opetellaan perspektiivin alkeita. Rakennellaan kolmiulotteisia paperiveistoksia, myös eri kierrätysmateriaaleista rakentelua. Saveen tutustutaan monipuolisesti muovaillen esineitä, eläimiä ym. Käytetään omaa mielikuvitusta ja eläydytään kuvataiteen taikamaailmaan leikin ja oman toiminnan kautta. Tutustutaan myös taitelijoiden tuotantoon.

6.2.2-3. Kuvataide 8-9 v. — toinen ja kolmas opintokokonaisuus, 60 h + 60 h

Sadun ja tarinan lumomaailma/syksy. Näissä opintokokonaisuuksissa viedään eteenpäin kuvataiteen perustekniikoiden hallintaa. Mukaan tulevat satujen ja tarinoiden mukaan kuvittaminen Tehdään satujen hahmoja ja maailmoja sekä kolmiulotteisina (esim. nukketeatteri ja veistokset) että kaksiulotteisina piirtäen ja maalaten.

Minun ja meidän paikka, tila ja ympäristö/kevät. Rakennetaan erilaisia ympäristöjä, paikkoja, tiloja sekä kolmiulotteisina että kaksiulotteisina. Voidaan valokuvata ympäristöä ja tehdä mm. majoja, hiekkalinnoja, lumilinnoja mahdollisuuksien mukaan. Tutkitaan tiloja oman kokemuksen ja leikin kautta. Mietitään, mikä tekee kodista kodin, mitkä esineet ovat tärkeitä. Tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja asumuksiin. Aihesisältöinä voi olla nukkekodit, pienoismaailmat, arkkitehtuuri, esinemaailma, muotoilu, tilataide, ympäristötaide.

6.2.4. Kuvataide 10-11 v. — neljäs opintokokonaisuus, 60 h

Minä ja muut eli kotoa maailmalle. Tutkitaan taidetta meillä ja muualla sitä, mitä ennen ja nyt taiteessa on tehty. Sukelletaan eri kulttuurien maailmaan. Voidaan valita jokin tietty aikakausi ja perehtyä siihen tarkemmin. Tehdään esim. pienoismalleja, keramiikkaa, viikinkiveneitä. tehdään kuvia monella eri tekniikalla liittyen ihmisenä olemiseen ja elämiseen.

6.2.5-6. KUVATAIDE 11-12 v. viides ja kuudes opintokokonaisuus, 60 h + 60 h

Uskallan tuntea, kokea, nähdä ja tulkita - omiin kuviin ja kertomuksiin. Kuvataan tunteita. havainnoidaan sitä, miten ilmeet ja eleet kertovat meistä ja tunteistamme. Tutkitaan, miten eri taiteilijat ovat kuvanneet tunnemaailmaa. Tehdään omia tulkintoja taiteilijoiden töistä vaihdellen tekniikoita. Voidaan esim. lavastaa jonkun kuvan tilanne ja valokuvata se tai tehdä maalauksesta kolmiulotteinen taulu. Tehdään esinekoosteita ja mietitään, mitä esineet kertovat meistä. Painotetaan omasta ajatusmaailmasta lähtevää omintakeista ilmaisua.

6.3. Kuvataiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot - opintokokonaisuudet 7-10

Työpajaopinnot järjestetään usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Työpajaopintoja voidaan järjestää esim. joko syksyn tai kevään kestävänä opintokokonaisuutena. Työpajaopintoihin opiskelijan hyväksi voidaan lukea opistomme viikonloppukursseja esim. Akvarellikurssi.

Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisun välineenä. Tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä yhdessä muiden kanssa.

Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteentuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnonympäristö, esineympäristö, ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja. esim. yhden opintokokonaisuuden muodostaa Taiteiden välisyys – opintokokonaisuus, yht. n. 20 h, mikä sisältää opiskelijan näyttelyissä, konserteissa ja teatterissa käynnit.

6.3.7-10. SYVENTÄVÄT eli TYÖPAJAOPINNOT 13-16 v., opintokokonaisuudet 7, 8, 9 ja 10, 90 + 90 + 90 + 90 h tai 45 h/syksy tai kevät lyhyempinä kokonaisuuksina.

Työpajaopintoja tullaan tulevaisuudessa järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Työpajaopintojen sisältö tulee vaihtelemaan vuosittain. Useimmiten niiden painotus on johonkin tiettyyn tekniikkaan perehtymisessä. esim. keramiikka, lasi, grafiikka, piirustus ja maalaus, paperi, luonnonmateriaalit, metalli, romu. Työpajaopinnot vaativat oman erillisen tilansa, johon voi keskeneräiset työt jättää ilman, että ne vaikeuttavat muiden samassa tilassa työskentelevien opintoja. Keskuskuja 3:n taidetila on tällä hetkellä täysin käytössä, siihen ei voi sijoittaa työpajaopintoja, tarvitaan siis oma tila työpajalle.

7. AUDIOVISUAALISEN TAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Oppilas oppii audiovisuaaliseen kerrontaan liittyviä ilmiöitä, joita ovat aika, rytmi, tila, valo, väri ja liike. Oppilas harjoittelee kertomuksien rakentamista kuvien, äänen ja musiikin avulla ja oppii käyttämään työskentelyssään hyväkseen omia havaintojaan ja mielikuviaan. Oppilas harjoittelee lineaarista ja epälineaarista kerrontaa. Hän oppii analysoimaan tietokonepelien rakenteita. Tavoitteena on, että hän ymmärtää median tuotteiden kulttuurisia merkityksiä.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tulkitsemaan muiden tekemiä elokuvia ja erilaisia elokuvan ilmenemismuotoja sekä tuottamaan itse elokuvia. Oppilas oppii ymmärtämään elokuvan monenlaisia merkityksiä sekä taidemuotona että mediana ja oppii pohtimaan fiktiivisyyttä ja todenperäisyyttä. Hän tutustuu elokuvan historiaan. Oppilas tutkii omia käyttötottumuksiaan ja tietää elokuvan ikärajoitusten merkityksen. Hän oppii tarkastelemaan audiovisuaalisia tuotteita esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta.

Oppilas harjoittelee elokuvia ja tietokonepelejä tehdessään sekä ilmaisullisia että teknisiä taitoja ja tutustuu erilaisiin tallennusmenetelmiin sekä kuvan, musiikin ja äänen jälkikäsittelyn perusteisiin ja opettelee käyttämään jotain editointiohjelmaa.

7.1. Vaha-animaatio 10-12 v. 60 h

Vaha-animaatio-opinnoissa tehdään 1,5-2 min. mittaisia vaha-animaatioita ryhmätyönä, yksi animaatio valmistuu 1-3 kokoontumiskerran aikana, lukukauden aikana jokainen oppilas saa osallistua monen lyhyen animaation valmistamiseen. Animaatioiden tekeminen perustuu lyhyihin tarinoihin, joihin jokainen oppilas luo omat hahmonsa muovailuvahasta. Myös lavastuksen ja äänen mukaan ottaminen animaatioon kuuluu opetukseen. Oppilaat oppivat myös käyttämään digitaalista DV-kameraa.

8. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muuhun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi    kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

Oppimäärää ja opetusta yksilöllistettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat kuvataiteen tavoitteiden mukaiset. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Opetuksessa painottuvat oppilaan yksilölliset tavoitteet ja elämyksellinen kokeminen. Opetus voi tapahtua yksilöopetuksena tai ryhmäopetuksena.

Kiiminkijoen opiston Taidekoulun kuvataiteessa oppimäärää ja opetusta yksilöllistetään tarpeen mukaan ja tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma.

9. ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin.

Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Jatkuvan arvioinnin muodoista päätetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua.

Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa, ja oppilaalle annetaan palautetta myös oppitunneilla. Opetuksen järjestäjä määrää opetussuunnitelmassaan oppilaalle vuosittain annettavasta palautteen määrästä ja muodoista. Oppilas harjoittelee itsearviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja oppilaan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tavoitteiden saavuttaminen. Todistuksesta on käytävä selville, missä visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehdossa oppilas on opiskellut.

Kiiminkijoen opiston Taidekoulun kuvataiteen taiteen perusopetuksessa oppilaiden työskentelystä ja tehdyistä töistä keskustellaan sekä työskentelyn ollessa kesken että töiden ollessa valmiita. Arviointi voi olla ryhmässä tapahtuvaa ja/tai opettajan antamaa palautetta. Arvioinnin tulee painottua töissä ja työskentelyssä havaittuihin positiivisiin asioihin ja oppilaan omaan kehitykseen ja omiin tavoitteisiin. Tavoitteena on saadaoppilaiden töitä esille näyttelyn muodossa vuosittain. Työt ovat esillä keväisin pidettävässä taidekoulun kuvataiteen ja käsityön kevätnäyttelyssä kussakin kunnassa.

10. TODISTUKSET

Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista.

Päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

• koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi
• taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan
• oppilaan nimi ja syntymäaika
• opiskeluaika vuosina
• oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saama opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perusteena käytetään 45 minuutin pituista oppituntia)
• rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
• lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
• opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä
• maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta
• maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti